Jutta ja superdieetit

Nähdessäni ensimmäisen mainoksen Livtv:n uudesta sarjasta, tiesin alkavani seuraamaan sitä intensiivisesti.

Jutta ja superdieetit -ohjelma kertoo Jutta Gustafsbergin valmistautumisesta Body Fitnessin MM-kisoihin. Jutan henkilökohtaisen treenin ohella päästään seuraamaan Juttaa henkilökohtaisena valmentajana. Sarjassa annetaan kiloille kyytiä ja nostellaan puntteja. Toisilla tavoitteena on ideaalinen vartalo, kun taas toiset hakevat terveellisempiä elämäntapoja totaalisella elämäntaparemontilla.


Juttaa on erittäin mukava katsoa televisioruudusta. Hänen iloinen elämänasenne ja periksiantamattomuus kehonmuokkauksessa toimivat suurena inspiraation lähteenä minulle. Lisäksi sarjassa puhutaan asioista totuuden mukaisesti asioita sen kummemmin kaunistelematta.

Ohjelma on toiminut minulle valtavana inspiraation lähteenä. Vaikkei minulle tullut paljoa raskauskiloja, jäi kroppa synnytyksen jälkeen pehmeäksi sieltä ja täältä. Tarkoitus on kevään ja kesän mittaan alkaa treenaamaan. Tällä hetkellä katsellaan siis superdieettejä ennen kaikkea vinkkejä hakien omaa treenausta varten.

Katsooko joku muu Juttaa ja superdieettejä? Mitä mieltä olette sarjasta?:)

Prinsessa

Meidän tytär sai 11.helmikuuta nimekseen Aada Emilia.

Nimiäiset pidettiin kotonamme ja juhlavieraiksi oli kutsuttu sukulaisia ja hyviä ystäviä. Aada otti juhlien aikana suht rennosti, häntä ei hälinä ja ihmismäärä tuntunut häiritsevän yhtään.

Neidiltä löytyy tarvittaessa temperamenttia. Jos nälkä yllättää tai vaippa on liian täysi, sen saa vanhemmat kuulla hyvin nopeasti. Muuten tyttö on hyvin tyytyväinen elämäänsä. Meillä katsellaan jo tarkkaavaisesti erilaisia asioita, kannatellaan päätä oikein hienosti ja vähän päästellään jo äännähdyksiä. Äidin tai isän sylissä maatessa tyttö yrittää jo ponnistaa jaloillaan itseään eteenpäin, mutta toistaiseksi yrityksistä tulee vain itku (eteenpäin kun ei vielä liikuta).

Meillä nukutaan pitkät yöunet. Aada nukkuu klo 21/22 - 6/7 välisen ajan keskeytyksettä. Näin on ollut oikeastaan heti kotiutumisen jälkeen. Päivällä otetaan myös yhdet pitkät päiväunet, mutta muuten vietetään aikaa hereillä seurustellen, syöden ja vaippaa vaihtaen.

Onnen hetkiä

Arvatkaa mitä?:)


Meidän perheeseen syntyi sunnuntaina 8.1.2012 tytär. Sekä äiti että tytär voivat synnytyksen jälkeen hyvin ja pääsimme kotiutumaan keskiviikkona 11.1.2012. Päivät ovat menneet pieniä sormia laskiessa ja suloisia poskia ihastellessa. Isä, äiti ja tyttö saavat nukuttua pitkät yöunet (6-7h), joten virtaa riittää päivisin.

Vielä en tyttärestäni blogissa kuvaa julkaise, mutta todennäköisesti hänestä kuullaan ja mahdollisesti häntä nähdään blogissani jatkossa. Tyttö oli kovin odotettu perheeseemme ja on tärkeintä tämänhetkisessä elämässäni - luonnollisesti se näkyy myös blogini puolella.

Typsykkä on saanut jo pieniä, suloisia mekkoja pidettäväkseen. Kuvassa näkyvä Punahilkka -aiheinen mekko on Milladesign-mallistoa. Pikku neidin vaatekaappi koostuu tällä hetkellä raskausaikana hankituista unisex-väreistä, mutta nyt voi kartuttaa myös tyttömäisempiä vaatekappaleita pikkuisen kaappiin:)


Äidiksi tulon kunniaksi oma äitini ja isoäitini muistivat minua kauniilla Kalevala Korun riipuksella. Korun nimi on "Medaljonki Lapista". Olin haaveillut korusta muutaman kuukauden, joten äitini päätti yllättää minut todenteolla antamalla sen lahjaksi. Tämän medaljongin sisään teetätän kuvan tyttärestäni.

Mitä pidätte korusta? Haittaako lapsen näkyminen blogiteksteissä?:)

Mielennostatusta

Tällaisen ison massun kanssa tulee välillä sellainen olo, että kaipaa oikein naisellisia asioita. Todella korkeita korkoja, pitsiä, helmiä ja meikkiä..


Suhteellisen pitkään pystyin kulkemaan korollisilla kengillä, mutta näin viimeisillään raskaana se ei vain enää onnistu. Olen hankkinut yhden pitsisomisteisen äitiyspaidan, ihan vain pitsi-tuskaan. Korut jäävät auttamattomasti vauvamassun varjoon tällä hetkellä. Vaatekaappini koostuu kirjaimellisesti vain muutamasta vaatekappaleesta.


Vauvan synnyttyä, aion hylätä farkut kokonaan enkä pue viikkoon päälleni mitään college-kankaasta tehtyä. Kerään kotiin kauniita asetelmia, pidän koruja ja laitan hiuksiani muutenkin kuin ponnarille. Tällaisista pienistä, ehkä turhamaisista asioista on mukava haaveilla...

Kuvat: weheartit.com

Inspiroituiko kukaan muu näistä kuvista?:)

Still waiting

Viimeiset päivät on meillä menneet hyvin samalla kaavalla. Minä touhuan päivisin erilaisten askareiden parissa, iltaisin lasketaan sikiön liikkeitä ja jännitetään supistusten voimistumista. Öisin tuskastellaan kipeää oloa ja mietitään, josko sitä päästään siirtymään synnytyssalin puolelle. Herra K odottelee tulokasta vähintään yhtä malttamattomana kuin allekirjoittanut.


Vauva on pitänyt meitä jännityksessä joulukuun 22.päivästä lähtien. Suuria suunnitelmia ei ole tehty päiville tai pahemmin illoille, jos vaikka tulisi lähtö sairaalalle. Oma oloni on iltaisin riippuvainen pehmeästä sohvasta tai jumppapallosta, joten liikkuminen ilta-aikaan on tästäkin syystä rajoittunut omien nurkkien sisälle.

Haluaisin jo niin kovasti pitää lasta sylissä, ihastella kasvoja ja pieniä sormia. Vielä vähän aikaa pitäisi jaksaa odottaa...

Mustetta ihoon

Olen pitkän aikaa haaveillut toisen tatuoinnin ottamisesta. Monenlaisia ideoita on mielessä käynyt, osa todettu mahdottomiksi toteuttaa ja osaan yksinkertaisesti kyllästytty. Tällä hetkellä tiedän tulevan tatuointini kohdan, mutta itse kuva on vielä hieman mietinnän alla.

Tässä muutamia ideoita, joista olen hakenut inspiraatiota tulevaa kuvaani varten:

Linnut. Koristeelliset sulat, terävä nokka, pitkät pyrstöt.. Näissä tatuoinneissa on yksinkertaisesti sitä jotain, jotain joka vangitsee. Alunperin leikin idealla linnusta istumassa puun oksalla, muttei puu tunnu istuvan iholleni hyvin.

Sulka. Yksinkertaistettuna lintu-aiheisista tatuoinneista myös yksittäinen sulka kiehtoisi tatuointina. Kauneimpia sulkatatuointeja on ehdottomasti ne, joihin on nähty vaivaa ja aikaa. Värilliset sulkatatuoinnit säväyttävät minua eniten, mutta arastelen oman nahkani tatuoimista väreillä..

Teksti. Minulla on ylhäällä itselleni hyvin merkityksellinen teksti, jonka tatuoimista ihooni olen miettinyt jo pitkään. Tekstistä saisi persoonallisen fontilla, tatuoinnin kohdalla ja tatuointiin käytetyllä pinta-alalla. Tekstin ottaminen oli alkuperäinen suunnitelma, mutta tatuointi-lehtiä selatessa ryhdyin leikkimään ajatuksella kuvasta.


Köynnös. Huomioni kiinnittyy monesti erilaisiin köynnös-tatuointeihin. Ne kertovat omaa tarinaansa levittäytyessään kantajansa iholle. Köynnöksistä löytyy usein kukkia tai muita yllättäviä elementtejä, jotka kertovat tatuoinnin haltijasta paljon.

Jahka kuva alkaa tarkentua päässäni, voin varata ajan tatuoijalle. Todennäköisesti pystyn ottamaan tatuoinnin vasta syksyllä, mutta hyvää kannattaa aina odottaa.

Kuvat: Google.com & weheartit.com

Kaipaako joku muu mustetta iholleen?:)

Vuonna 2012

Vuonna 2012 minä...

1. Nautin siitä, että elämäni suurin haave on toteutunut.

2. Annan perheelleni rakkautta, hoivaa ja turvaa.
3. Vietän aikaa perheeni kanssa.

4. Nautin jokaisesta hetkestä.

5. Kerron tunteeni avoimesti.
6. Suukottelen ja halailen minulle rakkaita useasti.

7. Teen terveellisempiä valintoja elämässäni.

8. Pidän itseäni kauniina.
9. Arvostan itseäni.

10. Nauran paljon.
11. Hassuttelen.

12. Hankin itselleni uuden harrastuksen.

13. Näen asiat eri tavalla.
14. Pyrin ymmärtämään muiden näkökulmia.

15. Hemmottelen itseäni.
16. Annan itselleni luvan nautiskella.

Tässä ovat minun tavoitteeni vuodelle 2012. Mitkä ovat sinun tavoitteesi tulevalle vuodelle?:)

kuvat: weheartit.com

Hyvää Uutta Vuotta 2012 !