Vauva on pitänyt meitä jännityksessä joulukuun 22.päivästä lähtien. Suuria suunnitelmia ei ole tehty päiville tai pahemmin illoille, jos vaikka tulisi lähtö sairaalalle. Oma oloni on iltaisin riippuvainen pehmeästä sohvasta tai jumppapallosta, joten liikkuminen ilta-aikaan on tästäkin syystä rajoittunut omien nurkkien sisälle.
Haluaisin jo niin kovasti pitää lasta sylissä, ihastella kasvoja ja pieniä sormia. Vielä vähän aikaa pitäisi jaksaa odottaa...
0 kommenttia:
Lähetä kommentti